Tekniikan Maailman vuosittainen talvitesti on suomalainen legenda ja maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen. Vuoden Talviauto on valittu jo viidellä vuosikymmenellä. Tekijät kertovat nyt, miten testi tehdään, mitä se vaatii ja mitä merkitystä tuloksella on.
Talvitestin tekeminen edellyttää vankkaa pohjatyötä. Tämän vuoden vertailuun valmistautuminen käynnistyi hyvissä ajoin syksyllä 2020, jolloin lyötiin lukkoon, että ensimmäistä kertaa testiin otetaan vain sähköistettyjä voimalinjoja. Autot jaettiin kahteen kategoriaan: ladattavat hybridit ja täyssähköautot.
”Testiin valitut autot alkoivat saapua Tekniikan Maailman testilaboratorioon Helsinkiin vuodenvaihteen molemmin puolin. Ennen Lappiin lähtöä riitti tekemistä erilaisten alustavien kokeiden, katsastusten, mittausten ja varustelun parissa”, testipäällikkönä toiminut tuottaja Aimo Niemi kertoo.
Ennennäkemättömiä haasteita testaamiseen aiheutti pandemia, joka toi mukanaan varotoimet, koronatestit, turvavälit, maskit ja käsidesit. Mielenkiintoista olikin, miten 14 testiauton ja neljän tukiauton armada sekä noin 20 henkilön testijoukkue saataisiin turvallisesti Saariselälle.
Talvisissa olosuhteissa vertailtiin ajoa maantiellä, hallittavuutta, etenemiskykyä, jarruja, toimintaa kylmässä, lämmityslaitteita, sähkölämmittimiä, valoja sekä talvivarusteiden käytettävyyttä. Kuva: Mirva Kakko
Ammattitaidolla ja kovalla kokemuksella
Tuottaja Velimatti Honkanen on ollut mukana talvitestissä vuodesta 1990, joten kokemusta riittää.
”Testin toteutus vaatii hyvää ennakkosuunnittelua ja logistiikkaa sekä valmiutta muuttaa suunnitelmia olosuhteiden mukaan. Testimenetelmiä pitää luonnollisesti jatkuvasti kehittää autojen teknologisen kehityksen myötä, mutta perusidea on aina sama”, Honkanen sanoo.
Koska testissä oli ensimmäistä kertaa vain ladattavia autoja, päänvaivaa tuotti suunnitteluvaiheessa etenkin se, mistä löytyisi paikka, jossa kaikki autot voitaisiin ladata samanaikaisesti. Ratkaisu löytyi Saariselän hotellialueen sähkökeskuksesta ja lataustolpista.
”Mitään suuria yllätyksiä ei matkan varrella lopulta ilmennyt ja kaikki hoitui koronahaasteista huolimatta hyvin. Meillä on erittäin kokenut tiimi, jonka avulla testi toteutettiin jälleen kerran kovalla kokemuksella ja ammattitaidolla”, Honkanen toteaa.
Autojen hallittavuustestissä talvisella lumipinnalla täyden kymmenen pisteen potin keräsi Octavia iV. Kuva: Mirva Kakko
Tekniikan Maailman talvitestissä oli tänä vuonna kaksi autokategoriaa: lataushydridit ja täyssähköautot. Kahden viikon aikana Saariselän maisemissa testattiin yhteensä 14 autoa. Kuva Octavia iV:n näytöstä. Valokuva: Jari Kohonen
Tuttu testirunko pitää pintansa
Talvivertailut on tehty Lapissa jo 30 vuoden ajan, koska pohjoinen ulottuvuus tarjoaa suurimmalla todennäköisyydellä talvitestiin sopivat olosuhteet.
”Tänä vuonna ladattavat hybridit matkasivat Lappiin rekalla ja täyssähköautot menivät junan kyydissä Rovaniemelle, josta ne ajettiin Saariselälle osana testiä. Paluumatkalla homma toteutettiin toisin päin”, Niemi kertoo.
Testin runko noudatteli tuttuun tapaan hyväksi hioutunutta kaavaa kolmessa vaiheessa. Ensimmäiset päivät tehtiin maantiekokeita ja lämmityslaitekokeita sekä kuvauksia Saariselän ympäristössä. Seuraavien päivien aikana ohjelmassa olivat lämmityslaitekokeet taajamanopeudella, hallittavuuskokeet lumikäsittelyradalla, väistökoe, suora ja mutkainen nousumäki sekä automaattisen hätäjarrutuksen koe. Kolmannessa vaiheessa ajettiin mm. mäennousukokeita sekä kiihdytys- ja jarrutuskokeita lumella ja jäällä.
Lapissa autoja testataan todellisissa olosuhteissa lumi- ja jääpinnalla, ylämäessä ja tasamaalla, liikkeelle lähtien ja kiihdyttäen. Kuva: Mirva Kakko
Testaajien työllä on merkitystä
TM talvitestin juuret ulottuvat vuoteen 1980 asti, jolloin aloitettiin nykymuotoinen kokonaisvaltainen talvitestaaminen. Vaikka autot ja testimenetelmät ovat vuosien saatossa kehittyneet, alusta asti vertailun kantava teema on ollut sama: testataan autojen talviominaisuuksia ja valitaan Vuoden talviauto.
”Testaamisen tavoitteena on tarjota kuluttajille tietoa sekä viestittää autoteollisuudelle, että pohjoisissa olosuhteissa autojen talviominaisuudet korostuvat. Työllä on merkitystä, sillä talvitestien perusteella autovalmistajat ovat jopa tehneet muutoksia toivottuun suuntaan”, päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.
”Talvitesti on Tekniikan Maailmalle merkittävä juttutyyppi ja suomalaisessa lehdistössä suurin vuosittainen journalistinen ponnistus. Kukaan muu maailmassa ei tee vastaavaa.”
Lämpeneekö? Sähkölämmittimien testiin kuuluu olennaisena osana lämpökamerakuvaus, mutta huomioon otetaan myös ajajien tuntemukset ja näköhavainnot. Valokuva: Antti Hentinen. Lämpökamerakuvissa Octavia iV.
Tulos kertoo tärkeän faktan
Testipäivät Lapissa ovat pitkiä, ja tänäkin vuonna ne venyivät helposti 12-tuntisiksi seitsemänä päivänä viikossa. Etelään palasi parin viikon reissun jälkeen väsynyt mutta onnellinen porukka.
”On hienoa päästä testaamaan itselle uusia automalleja oikeissa talviolosuhteissa kaikessa rauhassa ja perusteellisesti. On myös kiinnostavaa seurata autojen teknistä kehitystä ja sitä, miten eri automallit toimivat kilpailijoihinsa verrattuna”, Niemi sanoo.
Kokonaisuudessaan noin kuukauden mittainen testirupeama päättyi Vuoden talviautojen 2021 julkistamiseen kahdessa kategoriassa. Ladattavien hybridien luokan kärkipaikan vei Škoda Octavia iV, joka ansaitsi testissä täydet viisi tähteä.
”Tulos kertoo siitä, että voittaja on talviseen käyttöön erinomaisesti soveltuva auto. Tänä vuonna tulos on erityisen ajankohtainen myös Etelä-Suomessa autoileville. Titteli on merkittävä argumentti niin ikään automerkin edustajille”, Ruokanen tiivistää.
Tekniikan Maailman Talviauto 2021 -testi toteutettiin Ivalossa. Kuva: Antti Hentinen
Tekniikan Maailman laaja talvivertailu löytyy kokonaisuudessaan TM:n sivuilta tai printtilehdestä. Linkki Tekniikan Maailman sivustolle.
Testattavat autot Kaunispäällä Ivalossa. Kuva: Antti Hentinen