Škodan katumaasturitrilogian viimeiseen osaan on koottu kaikki aiemmasta opittu. Trilogian kahta edellistä osaa pienempi koko ei tarkoita vähäisempiä ominaisuuksia.

Kamiq esiteltiin Škodan pääpaikalla Mladá Boleslavissa helmikuussa pienelle toimittajajoukolle, jossa olin mukana ainoana suomalaisena. Kylmät tyypit olivat varsin vakuuttavat ja niiden perusteella ei tarvinnut arvuutella, onko kyseessä hitti vai huti. Hitti. Tuosta hetkestä kului aika tarkkaan yhdeksän kuukautta ennen kuin uutuus saatiin marraskuussa Suomeen.

Hämmentävä pyyntö

Ehkä helmikuinen vierailuni Tšekissä oli ainakin osasyynä siihen, että minua pyydettiin kirjoittamaan Kamiqin koeajo asiakaslehteen. Myönnyttyäni aloin pohtia, mitä tuli luvattua. Oma autoni on nimittäin vähän yli kymmenen vuotta vanha, joskin vähän ajettu, brittiläinen premium-merkin malli. Keulalla on kolmelitrainen V6 ja auto on hyvin mukavuuspainotteinen.

Pienehkö katumaasturi litraisella moottorilla ei oikein vastaa ajatusta ihanneautostani. Kun perhettä ei ole, niin oma tilantarvekin on aika vähäinen. Ja tuollainen mehumaijan kokoinen moottori. No, siinä oli muutamia mietteitä ennen koeajon alkua.

Kamiqissa istutaan korkealla ja näkyvyys joka suuntaan on hyvä.

Muodollisesti pätevä

Kun tapaa uuden ihmisen, huomio kiinnittyy ensimmäisenä ulkonäköön ja sama pätee tietenkin myös autoihin. Kamiqin linjat ovat hauskalla tavalla tutut ja samaan aikaan persoonalliset. Škodan muotoilusta vastaava Oliver Stefani kertoi silloin helmikuussa, että uuden mallin piti näyttää Škodalta, mutta olla itsenäinen ja viedä muotokieltä eteenpäin.

Radikaalein muutos on keulassa, missä valot ovat nyt kahdessa rivissä. Tämä ilme otetaan aikaa myöten käyttöön myös muissa Škodan katumaastureissa ja se erottaa ne henkilöautomalleista. Asiakkaan kannalta on tärkeää myös se, että Kamiqin ulkonäköä ja sisustusta voi räätälöidä monella tavalla. Lisävarustelistalta löytyy paljon tavaraa ja hinnat ovat kohtuullisia.

Kamiqiin on saatavilla kokonaan ledeillä toteutetut ajovalot sisältäen kääntymisvalot, sumuvalot ja dynaamiset vilkut.

Kamiqin ulkonäkö siis nosti odotuksia autoa kohtaan, ovathan sen linjat nykyaikaiset ja positiivisella tavalla salaperäiset. Kiinnostus Kamiqia kohtaan vaan kasvoi, kun istuin kuljettajan paikalle. Moderni digitaalimittaristo ja lisävarusteena saatavan Amudsen-audio- ja navigointijärjestelmän 9,2-tuumainen kosketusnäyttö hallitsivat näkymää.

Koeajoauton verhoiluksi oli valittu vaalea beige, joka yhdessä valtavan kokoisen panoraama-lasikaton kanssa tekee matkustamon todella ilmavan oloiseksi. Näkymän ylöspäin saa peitettyä sähköllä toimivalla suojaverholla, mutta sitä käytin vain kerran. Sekin ainoastaan sen takia, että pitihän moisen varusteen toiminta todistaa.

Kamiqissa on ruhtinaallisesti tilaa myös pitkälle kuljettajalle.

Aidosti tilaihme

Automarkkinat jaetaan eri luokkiin ja virallisesti Kamiq sijoitetaan kompakteihin (lue pieniin) katumaastureihin. Onneksi tuo on vain teoreettinen luokitus, sillä Škodan valmistamat mallit eivät oikein sovi mihinkään luokkaan. Niinpä myös Kamiq on paljon tilavampi kuin sen kilpailijat.

Nykyisin tapaa enää harvoin autoa, jossa ei olisi riittävästi tilaa ajajalle ja etumatkustajalle. Joissain harvoissa malleissa istuimen pituussäätö jää vajaaksi, jos kuljettajalle on kertynyt pituutta liki kaksi metriä. Kamiqissa tuota pulmaa ei ole ja kuljettajan paikalla ergonomia on kaiken kaikkiaan mainio.

Ai niin, muistinko mainita, että suuren korkeuden ansiosta autoon on helppo pujahtaa ja poistuminen on yhtä näppärää. Se aiemmin mainittu oma brittiautoni muistuttaa enemmän voimistelukoetta kuljettajan paikalle laskeuduttaessa ja sieltä ylös ponnistettaessa.

Totuus auton sisätiloista paljastuu takaistuimella. Olen 1,92 metriä pitkä, joten mittaus on yksinkertainen: kuljettajan istuin sopiviin säätöihin ja sitten takapenkille. Markkinoilta löytyy suosittuja automalleja, joissa en todellakaan haluaisi istua itseni takana. Kamiq sen sijaan läpäisi testin mainiosti, sillä polvien ja etuistuimen selkänojan väliin jäi vielä vähän tilaakin. Takana istutaan ryhdikkäästi ja jos jotain pitää moittia, niin reisituki jää pitkällä matkustajalla vajaaksi.

Tavaratilaa on 400 litraa, mikä on aivan mainio mitta. Todellisuudessa tilan käyttökelpoisuus on paljon tärkeämpää kuin yksittäiset litrat. Kamiqin tila on kuin kuutio, eikä siinä ole mitään ylimääräisiä koloja. Siis sellaisia, jotka lisäävät teoriassa tilaa, mutta joista ei käytännössä ole kuin haittaa.

Kamiqin kyvyt tuli todistettua, kun ystävä pyysi mukaan Ikea-vierailulle. Jäi harmittamaan, etten ottanut kuvaa siitä lastista, joka tavarakärrylle oli kasattu. Pohdin jo, että pitääkö tässä vuokrata pakettiauto. Se ei suinkaan ollut tarpeen, vaan Kamiqin tavaratila suorastaan nielaisi kaiken sisäänsä. Takapenkin selkänojat toki taitettiin eteen, mutta edes hattuhyllyä ei tarvinnut irrottaa. Ja pienemmissä kuljetuksissa monipuoliset verkot auttoivat kiinnittämään pienemmät tavarat niin, etteivät ne lennelleet tavaratilassa.

Kamiq saa hymyn huulille. Autossa on esimerkillisen tarkka ohjaus, joka kertoo kaiken aikaa, mitä pyörän ja tien välillä tapahtuu.

Pippurimylly

Ennen kuin päästiin lennättämään sen enempää ihmisiä kuin tavaroita piti tietenkin käynnistää moottori ja lähteä liikkeelle. Napin painalluksen jälkeen keulalta alkaa kuulua hiljainen kolmesylinteriselle moottorille tyypillinen pörinä. Mutta siis hyvin hillitysti. Eikä melutaso nouse kovin paljon ajonkaan aikana. Kamiq on luokassaan varmasti hiljaisimpia autoja. Tämä siis täysin subjektiivisena arviona ilman melumittaria.

Turbojen tultua vakiomoottoreihin pelkkä iskutilavuus ei ole enää kertonut kovin paljon moottorin ominaisuuksista. Škodalla on ollut jo pitkään mallistossa 1,0-litrainen turbo, joka antaa tälläkin kertaa vähintään riittävän suorituskyvyn. Etenkin taajamissa Kamiq pyrähtelee tavalla, mikä saa hymyn huulille. Jos ajaa paljon maantiellä ja tietää kuljettavansa enemmän kuormaa, kannattaa valita 1.5 TSI. Sen lisähinta 1.0 TSI 115:een verrattuna on vähän toistatuhatta euroa.

Koeajossa olleessa yksilössä oli DSG- eli kaksoiskytkinvaihteisto, joka on saanut toimittajilta moitteita äkkinäisestä käytöksestään liikkeellelähdöissä. Ajettuani autolla vähän aikaa ihmettelin kovasti, mistä moinen ajatus on kotoisin, kunnes keksin syyn.

Moottorin sammutusautomatiikka herää jarrua vapautettaessa pienellä viiveellä. Kiireiset ihmiset polkevat siinä vaiheessa jo kaasupoljinta ja sitten mennään räväkästi. Vanha sanonta, maltti on valttia, pätee tässä kohtaa erinomaisesti. Mikäli odottaa pienen hetken ennen kaasupolkimeen kajoamista, liikkuminen on hyvin miellyttävää. Sama pätee vaihtoihin. Jos on valmis keventämään hivenen kaasupoljinta vaihteen siirtyessä suuremmalle, eteneminen on joustavampaa.

Litraisen moottorin saa joko 70 tai 85 kilowatin tehoisena ja vaihtoehtona on myös 1,5-litrainen.

Hymy huulilla

Nyt tullaan ominaisuuteen, joka muutti eniten suhtautumistani Kamiqiin ja poikkesi täysin ennakkoarviosta. Kun lähdin koeajoautolla liikkeelle ja porhalsin pitkin Kalliota ja muuta Helsingin kantakaupunkia, innostuin toden teolla. Kamiqilla on yhdellä sanalla kiteytettynä hauska liikkua. Tässä auttaa esimerkillisen tarkka ohjaus, joka kertoo kaiken aikaa, mitä pyörän ja tien välillä tapahtuu.

Kamiqin mitat pystyy arvioimaan helposti ja ne ovat sopivan kompaktit ahtaille pikkukaduille. Myös pysäköintipaikkoja on tarjolla paljon enemmän kuin pykälää tai kahta suuremmalle autolle.

Kamiqiin on tarjolla jopa yhdeksän turvatyynyä sekä lukuisia edistyksellisiä kuljettajan avustinjärjestelmiä.

Eikä tunnetila paljon muuttunut, kun edessä oli moottoritien kyltti ja nopeuden saattoi nostaa suurimpaan sallittuun. Kamiq eteni edelleen vakaasti ja etenkin nyt korostui aiemmin mainitsemani hyvä äänieristys. Hyvää suuntavakavuutta pohtiessa on hyvä muistaa, että akseliväli on 2,64 metriä eli vain viisi senttiä lyhyempi kuin Octaviassa. Sillä on suuri merkitys ajettavuuteen varsinkin suuremmilla nopeuksilla.

Samalle perusrakenteelle tehty Škoda Scala on ehtinyt saada jo paljon kiitosta jarruistaan ja käytöksestään ääritilanteissa. On helppo olettaa, että kaikki sama pätee myös Kamiqiin. Myönnän rehellisesti, etten kokeillut Kamiqin alustan toimintaa radalla tai ns. rajanopeuksilla. Jätän sellaiset testit urheilullisemmin painottuneille kollegoilleni. Minusta on paljon tärkeämpää tutustua autoon tavallisen auton omistajan näkökulmasta.

Kuten haluatte

Yksi Kamiqin vahvuuksista on valinnanvara. Litraisen moottorin saa joko 70 tai 85 kilowatin tehoisena ja vaihtoehtona on siis 1,5-litrainen. Valikoima kasvaa pian metaaniversiolla, joka on 1,0-litrainen ja siinä on tehoa 66 kilowattia. Suuri osa ostajista halunnee DSG-vaihteiston, jonka saa kahden tehokkaimman moottorin kanssa.

Kamiqin hintahaitari on aika tarkkaan 20 000 eurosta 30 000 euroon. Perusvarustetasona on Active, jossa on kaikki tarvittava ja ennen kaikkea hyvä turvallisuuspaketti. Mikäli vain mahdollista, kannattaa sijoittaa parituhatta euroa enemmän, jolloin saa Ambition-varustetason. Siihen pätee erinomaisesti Škodan lupaus antaa rahalle vastinetta.

Leveä kosketusnäyttö on helppolukuinen ja reagoi nopeasti toiveisiin.

Varustelista on niin pitkä ja Ambitionin tuomia lisäyksiä niin paljon, ettei niitä kannata tähän kaikkia listata. Mutta automaatti-ilmastointi, tuulilasinpyyhkijöiden sadetunnistin, lämmitettävä ohjauspyörä, pysäköintitutka takana, leditakavalot dynaamisilla suuntavilkuilla ja 16-tuumaiset kevytmetallivanteet ovat parhaita paloja.

Makeimmillaan Kamiq on tietenkin, kun siihen valitsee täydellisimmän Style-varustetason, jolloin hinnat lähtevät 25 718 eurosta. Turvallisuutta tuovat mukautuvat ledivalot kääntymisvalotoiminnolla ja kaukovaloavustin. Digitaalinen mittaristo nostaa kerralla ohjaamon tasoa ja älyavain lisää mukavuutta kuten tekee myös sähkötoiminen takaluukku.

Ajettavuuden kohdalla unohtui mainita, että Stylessä on ajotilan valinta, joka vaikuttaa moneen asiaan. Tosin pidin sen melkein koko ajan Comfortissa eli mukavuuspainotteisessa tilassa. Sitä kaupunkiajoa helpottivat pysäköintitutka myös edessä ja peruutuskamera.

Mikäli näistä paketeista ei löydy juuri sopivaa, oman Kamiqin voi räätälöidä persoonalliseksi monipuolisen lisävarustelistan avulla. Ilahduttavaa kyllä lisävarusteiden hinnat ovat kohtuullisia.

Itse valitsisin omaan Kamiqiini ainakin Style-paketin (mukautuva vakionopeudensäädin, kaistanvaihtoavustin ja kuljettajan istuimen sähkösäädöt), panoraama-lasikaton ja Amudsen-tietoviihdejärjestelmän, jonka kanssa tulee navigointijärjestelmä ja suurempi 9,2-tuumainen kosketusnäyttö. Toki herkkuja lisäämällä auton hinta karkaa vähän korkeammalle, sillä koeajettu yksilö maksaa lisävarusteineen 31 992 euroa.

Mielenmuutoksia

Koeajon jälkeen on pakko todeta, että olin ennakkoluulojeni uhri. Mieleni muuttui oitis, kun istuuduin Kamiqin ohjauspyörän taakse ja tunnelma vaan koheni liikkeelle lähdettyä. Škodan uusimmalle mallille on vaikea määrittää tarkkaa kohderyhmää, koska se sopii oikeastaan jokaiselle. Mikäli ei ole tarvetta todistaa asemaansa auton koolla, Kamiqista voi tehdä järkevän kokoisen ylellisen auton, joka ei herätä liikaa huomiota.

Lisää tietoa Kamiqista tästä linkistä: skoda.fi

Vuoden Auto Suomessa artikkeliin tästä linkistä