Rusutjärven rannassa vieraili myös pelkällä sähköllä reilut 50 kilometriä kuiskaten kulkeva Superb iV.

Sähköinsinööri Lasse Kallioniemi suhauttaa rantaan sähköä hyödyntävällä autolla, ottaa takakontista esiin yksipyöräisen sähkölaudan ja nappaa kyytiin sähköisen kantosiipilaudan. Pian matka jatkuu laiturin nokasta.

Vappusää on Tuusulan Rusutjärvellä kohdillaan. Aurinko lämmittää, pilvet liikkuvat hitaasti sinisellä taivaalla ja järven pinnassa liplattaa sopiva aallokko. Sähköisen kantosiipisurffauskauden aloitukselta ei voisi parempaa toivoa.

Ennen kuin päästään veteen, Lasse kokoaa menopelinsä. Hiilikuidusta käsityönä valmistettu lauta painaa viitisentoista kiloa ja laudan sisään sujautettava litiumakku (2.1 kWh) toisen mokoman.

Lautaan kiinnitetään neljällä ruuvilla 75 cm korkea hiilikuitumasto, jonka päässä on nestejäähdytetty sähkömoottori (5 kW / noin 7 hv) sekä hiilikuidusta valmistettu hydrodynaaminen kantosiipi.

Valmiina lentoon

Paketti on koossa muutamassa minuutissa. Lasse pukeutuu kelluntaliiviin, kuivapukuun ja kypärään. Kokonaisuuden kruunaa kädessä pidettävä langaton ohjain, joka ottaa yhteyden lautaan bluetoothilla. Laudan liikkeitä ohjaillaan kehon painopistettä muuttamalla.

Kauko-ohjaimen avulla säädetään moottorin tehoa, ja näyttö kertoo yhdellä vilkaisulla myös akun tilan. Jos surffaaja putoaa veteen, ohjain sammuttaa moottorin automaattisesti. Ja kun akun lataus on loppumassa, ohjain laskee automaattisesti moottorin tehoa.

”Tällä kun hurauttaa järvelle, monen yllättyneen katselijan leuka loksahtaa. Useammankin kerran olen kuullut ihmettelyä, miten tuo on mahdollista?”, Lasse nauraa.

Lauta on helppo koota käyttövalmiiksi muutamassa minuutissa.

Haastetta ja elämyksiä

Puerto Ricossa syntynyt sähköinen kantosiipisurffaus rantautui Suomeen vasta hetki sitten, ja suomalaiset innostuivat lajista ensimmäisten joukossa. Ensimmäiset MM-kilpailutkin järjestettiin Helsingissä kesällä 2019.

Kaikenlaisista vempaimista innostunut Lasse oli seurannut lajin kehitystä jo pitkään. Oman ”lentävän laudan” eli eFoilin hän tilasi viime vuoden venemessuilta.

”Ensimmäisellä harjoituskerralla miehen akku kesti puoli tuntia, mutta laudan akku olisi kestänyt paljon pidempään. Lauta pillastui alkuun kerta toisensa jälkeen ja heitti järveen, mutta yllättävän nopeasti sen kanssa pääsi sinuiksi. eFoil tarjoaa sekä haastetta että elämyksiä”, Lasse kuvailee.

Lajiin vihkiytymistä helpottaa se, että Lasse harrastaa myös suppausta, leijalautailua, siipipurjehdusta, lumilautailua, retkiluistelua ja Onewheelilla ajoa. Pyöräilyynkään ei tarvita kuin yksi pyörä. ”Sehän on ihan mummopyörä, jos renkaita on kaksi”, Lasse kuittaa.

Vauhdikkaita lajeja riittää, mutta kuten Lasse toteaa ”elämää pitää elää ja kaikkea kokeilla.” Laudalla lentää jopa 40-50 km/h, joten ilmalennot ja veteen molskahdukset ovat näyttäviä. ”Onneksi vesi on pehmeä alusta, joten pahemmilta haavereilta on säästytty.”

Kaikuluotain kertoo, että vettä on riittävästi eli metrin verran liikkeellelähtöön.

Silkkiuikku hämmästyy

Lasse kyykistyy laiturin nokassa ja ottaa esiin kaikuluotaimen, jolla selvitetään veden syvyys. Vettä on sopivasti metrin verran, joka riittää liikkeellelähtöön.

Surffaaja tarkistaa vielä ohjaimesta, että akun lataus on täysi. Propelli lähtee pyörimään ja kaikki näyttää olevan kunnossa. Lassen laudassa on suurin mahdollinen siipi, joka nostaa laudan ilmaan jo nopeudessa 15 km/h, kun vakiosiipi tarvitsee 20 km/h nopeuden. Kääntöpotkuri helpottaa mainingeissa menoa. Akussa on tunnin lataus.

Ennen kuin Lasse hyppää laudalle, järvestä nousee lentoon hanhiparvi. ”Ei muuta kuin lauta veteen ja ukko perään. Katsotaan, miten tässä sukelletaan talven jälkeen.”

Kevään ensimmäiset kierrokset sujuvat tyylikkäästi. Laudan sähkömoottori pitää vain pientä hyrinää. Kantosiiven varassa lauta nousee yli puolen metrin korkeuteen vedenpinnasta, joten puolen metrin aallokkokaan ei haittaa lentoa.

”Silkkiuikku oli ihmeissään”, Lasse huikkaa ohi kiitäessään. Rannasta kuuluu aplodeja ja kiitokset hyvästä vappushowsta.

Kantosiipisurffaus on niin harvinaista, että järvellä silkkiuikkukin hämmästyy.

Surffaten pizzaa

Lasse surffailee useimmiten mökkimaisemissaan Puulalla. Kirkkaat vedet helpottavat vesillä liitelyä ja järvessä piileskelevien kivien väistelyä. eFoililla voi ajella pitkiäkin matkoja, kuten Lasse: 34 kilometriä reiluun puoleentoista tuntiin vauhdilla 20 km/h yhdellä latauksella. Lentoon pääsee laudalla seisten tai polvillaan tai vaikkapa pienessä nojatuolissa istuen – sitäkin on kokeiltu.

”Joskus ajelen huvikseen, joskus käyn asioilla tai marjassa. Kerran hain satamaravintolasta 10 kilometrin päästä pizzan, joka kulki mökille näppärästi vesitiiviissä repussa. Myös kaupassakäynti onnistuu yli 20 kilometrin päässä, kun ottaa laturin mukaan ja lataa satamassa.”

”Viime juhannuksena surffailin katsomaan Puulan juhannusta. Kyllä siinä monen leuka taas loksahti ja kokkokin jäi kakkoseksi, kun tein rannassa parit piruetit. Kerran Tuusulanjärvellä vastaan tuli kirkkovene, ja kun soutajat näkivät minut, soutaminen unohtui hetkeksi”, Lasse hymyilee.

Vesiurheiluun sopivat varusteet pitävät huolen siitä, että surffaajalle ei tule kylmä, vaikka välillä sukeltaisi veteen. Kesällä homma hoituu pelkissä uikkareissa.

Lassea viehättävät sähkövempeleet, jotka mahdollistavat ympäristöystävällisen ja lähes äänettömän liikkumisen. Siksi sähköinen kantosiipisurffaus onnistuu vaikka omassa mökkirannassa naapureita häiritsemättä. ”eFoilissa on vesijetin hauskuus ilman vesijetin haittoja”, Lasse toteaa.

Sähkösurffaus tarjoilee tunteen vetten päällä lentämisestä. eFoil nostaa matkustajan jopa puolen metrin korkeuteen.

Tulihan se sukellus

Rusutjärvellä veden lämpötila on seitsemisen astetta. Lassella ei ole kylmä parista veteen pulahtamisesta huolimatta. Syke nousee, kun surffari ui pienessä aallokossa takaisin laudalle. Urheilukello näyttää sykkeeksi 160. ”Kyllä tämä kunnon treenistä käy.”

Kevään ensimmäinen puolituntinen eFoilin puikoissa on takana. Laudassa olisi riittänyt virtaa pidemmällekin, sillä latausta näyttää olevan kurvailun jälkeen 80 prosenttia.

Puulalla Lasse ajeli viime kesänä 1500 kilometriä – se on saman verran kuin Suomen rannikko päästä päähän. Ja on sähkösurffari käynyt Norjan Lofooteillakin. ”Siellä minä ajelin ja vaimo antoi hämmästyneille norjalaisille rannassa haastatteluja.”

Mikä eFoilissa on parasta? ”Kaikki. Sähkösurffaus tarjoilee tunteen vetten päällä lentämisestä. Kun vesi on kirkas, sitä liitää ikään kuin taivaan ja järvenpohjan välissä.”

Silkkiuikkukaan ei enää ihmettele.

Mikä eFoil?

• Sähköllä toimiva kantosiipisurffilauta eli eFoil (Electric Hydrofoil). Laudan pohjassa on 75 cm pitkä masto, jonka varassa lauta nousee liidossa yli puolen metrin korkeuteen.
• Lautaa ohjataan siirtelemällä kehon painoa ja nopeutta kontrolloidaan kädessä olevalla kaukosäätimellä, joka on bluetooth-yhteydessä laudan tietokoneeseen.

Mitat: pituus noin 168 cm, leveys noin 70 cm, korkeus 10 cm, paino akkuineen noin 30 kg.
Teho: 5 kW (noin 7 hv), huippunopeus: 40-50 km/h