Kun rohkeus ja pelottomuus yhdistyvät lievään hulluuteen, luodaan pohja legendaariselle menestykselle ‒ ja juuri näin tapahtui moottoriurheilun alkuaikoina 1900-luvun alussa. Tuohon aikaan päättäväiset pioneerihenkiset uskaltautuivat uusille urille ja rikkoivat mahdollisen ja saavutettavissa olevan rajoja tekniikan kehittymiseen vakaasti uskoen.
Böömiläisessä Mladá Boleslavin kaupungissa polkupyörätehtaansa perustaneet Václav Laurin ja Václav Klement lukeutuivat tällaisiin visionäärisiin pioneereihin. He olivat päättäneet tehdä korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia polkupyöriä, mutta heitä yhdisti myös kilpailuhenki. Vuonna 1895 yritys aloitti pienenä polkupyöräverstaana, mutta kasvoi nopeasti: jo ensimmäisen vuoden jälkeen yritys työllisti 21 henkilöä ja valmisti viittä erilaista SLAVIA-merkkistä polkupyörää.
Lisää tästä aiheesta: Václav Laurin (1865–1930) – teknisesti lahjakas, liikkumisen pioneeri, yrittäjä
Jo neljä vuotta myöhemmin, 18. marraskuuta 1899, yritys esitteli ensimmäiset kaksi moottoripyörämalliaan SLAVIA A ja SLAVIA B. Pyörien käsittelyn helpottamiseksi ja vakauttamiseksi moottori oli sijoitettu runkoon alas. Nykyään tämä rakenne on kaikille tuttu, mutta tuohon aikaan Václav Laurinin idea oli sensaatiomainen. Yrittäjähenkisen Václav Klementin visioiden ja liikemiesälyn ansiosta yritys kasvoi nopeasti seuraavien vuosien myötä: kirjakauppiaana toiminut Klement sai hankittua yritykselle suuria tilauksia kotimaasta ja samaan aikaan nosti Laurin & Klementin tunnetuksi myös tärkeissä teollisuusmaissa kuten Saksassa ja Britanniassa. Menestys pitkänmatkan kilpailuissa herätti runsaasti kansainvälistä huomiota ja palveli Václav Klementin tarkoituksia.
Lisää tästä aiheesta: Václav Klement (1868–1938) – visionääri, kilvanajaja, taitava johtaja
Narcis Podsedníček - Mladá Boleslavin moottoripyörätehtaan ensimmäinen tehdaskuljettaja
Mladá Boleslavissa valmistetut "motorisoidut kaksipyöräiset" tekivät moottoriurheiludebyyttinsä 1901 ajetussa Pariisi‒Berliini-kisassa, jonka reitti kulki Aachenin ja Hannoverin kautta. Tämä 1 196 kilometrin mittainen kisa oli rankka haaste niin miehelle kuin koneellekin. Tehdaskuljettaja Narcis Podsedníček starttasi tähän kolme päivää kestäneeseen kilpailuun Laurin & Klement -moottoripyörällä yhtenä kymmenestä kilpailijasta kaksi- ja kolmipyöräisten luokassa. Hän oli jo vakiinnuttanut uransa yrityksessä. Päättäväisyytensä ja erinomaisen kokemuksensa ansiosta hän oli ripeästi edennyt työkalujen tekijästä myyntiedustajaksi. Uransa huipulla Podsedníčekista sittemmin tuli tuotantopäällikkö.
Kisan reitti kulki pääosin päällystämättömillä ja mukulakivetyillä teillä, joilla riitti lukuisia rengasrikkoja aiheuttaneita nauloja. Kaikkiaan 110:stä matkaan lähteneestä kilpailijasta lopulta vain 48 pääsi maaliin asti. Vaikka Podsedníčekin arvioitiin parhaimmillaan yltävän vain hyvään sijoitukseen, hän saapui Berliiniin Laurin & Klement -moottoripyörällään luokkavoittajana. Hän oli reitillä niin nopea ja voittonsa niin yllättävä, ettei kukaan ollut odottamassa, kun hän saapui maaliin kolmelta aamuyöllä: ajanottotoimisto oli kiinni eikä kisatoimitsijoita ollut paikalla.
Podsedníčekin maaliin tulon vahvistivat paikalliset poliisimiehet. Kisajärjestäjät eivät kuitenkaan hyväksyneet heidän todistustaan, vaan luokkavoittajiksi julistettiin neljä De Dion-Bouton -kolmipyörillä ajanutta ranskalaista. Podsedníčekille jäi vain moraalinen voitto.
Kuitenkin kisasuoritus toi hänelle mainetta ja Laurin & Klementille yrityksenä kansainvälistä huomiota, mikä vahvisti verrattain uuden tuotemerkin tunnettavuutta ennen L&K:n ensimmäisen automallin julkistamista vuonna 1905: nämä hetket olivat alkusignaalit yrityksen tulevaisuudelle, johon sisältyy huomattavia menestyksen hetkiä moottoriurheilussa.
Laurin & Klement SLAVIA B -moottoripyörä
Laurin & Klement alkoi valmistaa SLAVIA B -moottoripyöriä 1899. Saman vuoden marraskuussa tällä moottoripyörämallilla ensimmäistä kertaa ajettiin kilpaa Praha-Bubnyn moottoriradalla SLAVIA A -moottoripyörän ohella. Tyypissä B oli ilmajäähdytteinen yksisylinterinen moottori, joka 240 kuutiosenttimetrin iskutilavuudesta kehitti tehoa 1,75 hevosvoimaa. Huippunopeus oli 40 km/h. Tuon ajan tapaan tässä moottoripyörässä ei ollut vaihteistoa. Moottorin voima välittyi suoraan takapyörälle litteällä nahkahihnalla. Moottorin käynnistämiseksi kuljettaja käytti polkimilla polkien ketjuvälitteistä käynnistinmoottoria ja apulaitteita. Vuoteen 1904 mennessä Laurin & Klement valmisti SLAVIA B -moottoripyöriä Mladá Boleslavin tehtaalla kaikkiaan 540 kappaletta.
Vuonna 1956 tälle historialliselle moottoripyörälle suotiin erityinen kunnianosoitus: se nähtiin elokuvassa Vintage Car (Dědeček Automobil), joka kuvasi autoilun vuosisataa. Käsikirjoitus perustui Adolf Branaldin samannimiseen kirjaan.
Lisää tästä aiheesta: Mladá Boleslavin moottorinvalmistuksen historian virstanpylväät (1899‒2019)
Lisää tästä aiheesta: Laurin & Klement SLAVIA B – Lisää kuvia ŠKODA Storyboardissa