Metsään mentiin maastoon mukautuvalla menopelillä. Koeajossa oli Yeti 2.0 TDI 150 4x4 DSG Autom.

Suomi on metsien maa, mutta koloista on huutava pula. Siksi suomalaiset ovat lähteneet nyt pönttöilemään oikein urakalla. Vaikka kolopesijät eivät ole kovin ronkeleita, helmipöllö tarvitsee erilaisen kodin kuin hömötiainen. Yhtä kaikki, pöntöistä on moneksi.

Kevät pistää lintuihmisiin vipinää. Pekka Nikander on tänäkin aamuna vienyt tyttären kahdeksaksi kouluun ja ajanut sen jälkeen lähimaastoon katsomaan kotimaahan palaavia lintuja. Ennen työpäivän alkua tarkkailulle jää aikaa mukavasti pari-kolme tuntia.
”Linnut ovat sekä työ että harrastus, joten kyllä tätä voi elämäntapana pitää”, Nikander tuumii.

Lennokas harrastus

Linnut ovat Suomen tunnetuimpia ja tutkituimpia eliöryhmiä, ja suomalainen lintutietous sitä myötä kansainvälistä huippua. Pikkulinnut ovat laulaneet, että myös Nikander kuuluu kirkkaaseen kärkikaartiin.

Kaikki alkoi jo koulupoikana, kun kaverit ja koulun aktiivinen luontokerho vetivät lintuharrastuksen pariin. Harrastus lähti aika nopeasti sellaiseen lentoon, että Nikander on ehtinyt tehdä lintujen parissa vuosikymmenten saatossa monenmoista.

Nikander on esimerkiksi ollut mukana 1980–1990 -luvun taitteessa Suomen lintuatlaksen tekemisessä eli laskemassa pesimälintujen tiheyksiä sellaisella innolla ja kilometrimäärällä, että hänestä tuli aikanaan ahkerin laskija. Nikander on ollut mukana myös useissa lintulehdissä ja tehnyt lukuisia lintukirjoja. Lintuharrastajien erikoisliikettä, Lintuvarustettakin, hän on pyörittänyt jo liki parikymmentä vuotta.

Lintumies kulkee luonnossa aina aistit avoinna luontoa kunnioittaen.

Lintumies kulkee luonnossa aina aistit avoinna luontoa kunnioittaen.

Miljoona lintukotoa

Nyt jos koskaan pönttöily on muotia. Maaliskuun alussa käynnistyi Miljoona linnunpönttöä -kampanja, jonka tavoitteena on nostaa Suomen oksistoon miljoona toimivaa linnunpönttöä toukokuun 2017 loppuun mennessä. Kolmannes tavoitteesta saavutettiin jo kolmen ensimmäisen viikon aikana.

”Maailman suurimmilla pönttötalkoilla on iso merkitys. Pöntöt tulevat todelliseen tarpeeseen, sillä nykyajan talousmetsissä vallitsee jatkuva pula ikääntyneistä kolopuista ja niiden tarjoamista pesäpaikoista”, Nikander kertoo.

Ilman koloa tai pönttöä pesiminen ei onnistu. Etenkin suuret linnut, kuten pöllöt, telkät ja isokoskelot, ovat pulassa, koska suuria kolopuita on harvassa. Isojen lintujen ohella moni pienempikin tarvitsee katettuja ja suojattuja koteja pesimiseen. Pönttöilemällä halutaan tuoda lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomelle.

Pönttö poikineen

Miljoonaprojekti mielessä Yeti pakataan vuoden ensimmäisen kevätpäivän kunniaksi täyteen pönttöjä. Kun takapenkit poistetaan, kyytiin mahtuu melkoinen määrä erikokoisia lintukotoja. Suurimmat ovat pöllöille, pienimmät tiaisille.

”Erilaisiin tarpeisiin sopivia pönttöjä on kolmisenkymmentä. Linnut eivät ole kovin kranttuja kotinsa suhteen ja tekevät muuttopäätöksen hyvinkin nopeasti. Jos pöntön vie tänään metsään, huomenna siellä voi jo olla uudet asukkaat”, Nikander kertoo.

Nirppanokkaisuuden puutteesta huolimatta pöntöt tehdään lajin mukaan, jolloin ratkaisevia asioita ovat sekä pöntön että aukon koko. Erilaisia erityistarpeitakin riittää: varpuspöllö arvostaa paksua seinämateriaalia, telkkä valmiiksi asennettuja pehmusteita ja leppälintu isoaukkoista, valoisaa asumusta.

Poikasten puolesta

Nikkaroitu pönttö on perinteinen lautarakenteinen tai runkoon koverrettu ns. luonnonpönttö. Yhteistä pöntöille on niiden tärkein tehtävä eli varmistaa pesintä sekä suojata poikasia sateelta, tuulelta ja pedoilta.

Poikasten elämä on vaarallista, sillä pesärosvot ovat ainainen uhka. Turvallisuussyistä pöntön aukolla aiemmin käytetyistä tapeista on luovuttu, sillä lepuuttamiseen tarkoitettu orsi helpotti toisten lintujen tuloa aukolle ja sen suurentamista. Lisäturvaa pönttöön tarjoaa aukon ympärille asennettava metallivahviste.

”Tikat oppivat putsaamaan pönttöjä järjestelmällisesti ja ne menevät halutessaan vaikka läpi seinän. Markkinoilta löytyy tänä päivänä myös murronkestäviä pönttöjä, jotka on tehty puun ja betonin sekoitteesta”, Nikander sanoo.

Tämän pöntön aukko on 32-millinen, joten se on kuin tehty talitiaisen mittojen mukaan.

Tämän pöntön aukko on 32-millinen, joten se on kuin tehty talitiaisen mittojen mukaan.

Pönttö puhtaaksi

Vaikka kevät herättää pönttöinnon, Nikanderin mukaan pöntön voi ripustaa koska tahansa. Sitä parempi, mitä enemmän tarjontaa on, jotta perheenperustamisvaiheessa on valinnanvaraa. Uutuuttaan loistava lautapönttö otetaan yhtä suurella innolla vastaan kuin jo maastoon harmaantunut käytetty pönttö.

Aikataulullisesti tärkeää on puhdistaa pöntöt hyvissä ajoin ennen soidinmenojen alkua.  Osa linnuista puhdistaa pöntön itse, mutta aina ne eivät saa hajotettua edellisten asukkaiden pesiä. Kun pönttö täyttyy, poikaset kuoriutuvat vaaravyöhykkeeseen eli liian lähelle aukkoa.

”Toinen hyvä syy pöntön puhdistukseen ovat lintukirput. Tehokkainta on tyhjentää pöntöt syksyllä ja talvella, jolloin pakkanen tappaa koloihin jääneet loisten munat”, Nikander sanoo.

”On myös hyvä muistaa, ettei pönttöjen ripustaminen ole jokamiehenoikeus, vaan siihen tarvitaan pääsääntöisesti maanomistajan lupa.”

Tee-se-itse-pönttö

Pönttöjä voi ostaa, mutta moni nikkaroi itsekin. Tarvitaan vain tuuman vahvuista höyläämätöntä lautaa seiniksi, vesivaneria katoksi ja pohjaksi, sinkittyjä nauloja kokoamiseen ja silikonia halkeamien paikkaamiseen sekä päällystettyä metallilankaa ripustamiseen.

Luonnonpönttö koverretaan joko ydinlahosta puusta tai pöllistä sorvaamalla. Pönttö kuin pönttö, katto tehdään siivottavuuden takia aina avattavaksi. Pöntöissä on monia yksityiskohtia, jotka vaikuttavat asumisen turvallisuuteen ja pöntön käyttöikään.

”Poikasten kannalta on olennaista, ettei vesi pääse sisään. Sisätilan pysyminen kuivana vaikuttaa myös pöntön kelvollisuuteen talvisena suoja- ja yöpymispaikkana”, Nikander kuvailee.

Ripustuskorkeus vaihtelee paikan turvallisuuden ja lajin mukaan puolestatoista metristä jopa kahdeksaan metriin. Ilmansuunnallakin on väliä. Jos pönttö on paikassa, johon aurinko paistaa monta tuntia, etelä ei ole suunnista paras.

Helmipöllö pesii mielellään pönttöön.

Helmipöllö pesii mielellään pönttöön.

Lintuja ympäri vuoden

Pöntttö linnun mukaan

Hömötiainen
lentoaukko: 2,8 cm
ripustuskorkeus: 1,5 metriä
paikka: havu- ja
sekametsät

Talitiainen
lentoaukko: 3,2 cm
ripustuskorkeus: 1,5-2 metriä
paikka: pihat, lehti- ja
sekametsät

Kottarainen
lentoaukko: 4,5-5 cm
ripustuskorkeus: 3-5 metriä
paikka: pihat, lehti- ja
sekametsät

Helmipöllö
lentoaukko: 8,5 cm
ripustuskorkeus: 4-6 metriä
paikka: kuusi- ja
sekametsät

Telkkä
lentoaukko: 11,5 cm
ripustuskorkeus: 1,5-3 metriä
paikka: rannat

Kevät on kiihkeää lintuaikaa muuttoliikkeen ansiosta, mutta lintuharrastajalle riittää tekemistä kaikkina vuodenaikoina. Nikander kertoo retkeilevänsä ympäri vuoden. Linnut ovat aina enemmän tai vähemmän mielessä, myös lomilla ja ulkomailla.

”Vilkkaan kevään jälkeen vauhti hidastuu kesäaikaan, mutta syksyllä se taas kiihtyy, koska lintumäärä on poikasten ansiosta vilkkaimmillaan. Talvella tulee kierrettyä aika paljon lintujen ruokintapaikoilla ja sulilla etsimässä eri lajeja. Tärkeintä on luonnosta nauttiminen.”

”Komeat muutot säväyttävät aina. Kaikki lintulajit ovat tärkeitä, mutta jos pitää jotain valita, niin ehkä ne vähälukuisimmat kiehtovat eniten, kuten pähkinänakkeli tai valkoselkätikka.

Linnut eivät kulje mittanauha nokassa, mutta mitat ovat tärkeitä. Taulukossa esitetyt esimerkit ovat syntyneet tuhansien pönttöjen kokemuksella. Linnuille jokainen pesäkolo on iloinen yllätys, mutta oikeilla mitoilla varmistetaan turvallisuus.

 

 

Teksti: Sari Okko
Valokuvat: Esko Tuomisto
Lintukuva: Markus Varesvuo