24.6.2020
Laurin & Klement voitti moottoripyörien maailmanmestaruuden 115 vuotta sitten Škoda 125 vuotta

Moottoripyörien kisakauden huipentumaksi vuonna 1905 järjestäjät olivat suunnitelleet 54 kilometrin mittaisen reitin, joka ajettiin läpi viisi kertaa. Reitti sisälsi myös kolme ns. neutralisaatiojaksoa: niillä kisakuljettajien oli työnnettävä moottoripyöriään moottori sammutettuna ja käynnistettävä moottori uudelleen.

ŠKODA AUTON historian aloittaneen Laurin & Klement -yrityksen moottoripyörien aikakausi saavutti huippunsa epävirallisella maailmanmestaruudella vuonna 1905.

TEKSTI JA KUVAT: ŠKODA AUTO

Kesäkuun 25. päivänä vuonna 1905 Václav Vondřich voitti nykyistä kansainvälistä autoliittoa (FIA) edeltäneen FICM:n (Fédération Internationale de Motocyclisme) epävirallisen maailmanmestaruuden Laurin & Klement -moottoripyörällä. Se on jäänyt historiaan yhtenä vuonna 1895 perustetun ja sittemmin ŠKODA AUTOKSI muuttuneen L&K-yrityksen kilpailutoiminnan merkittävimmistä saavutuksista. Maailmanmestaruuden kanssa samana vuonna Mladá Boleslavissa alkoi autojen valmistuksen aikakausi.

Václav Laurin ja Václav Klement tajusivat jo vuonna 1901, että moottoriurheilu on erinomainen keino tuoda kehittyvää yritystään esille kansainvälisesti. Esimerkiksi moottoripyöräkuljettaja Narcis Podsedníček johti L&K:n korjaamoa taitavana mekaanikkona, mutta tuona vuonna hän oli nopein 1196 kilometrin mittaisessa Pariisi-Berliini -kisassa. Itse asiassa hän oli reitillä niin nopea, että ehti maaliin ennen virallisia ajanottajia, joten voittajan pokaalin sijasta kotiin viemisenä oli hylkäys.

Aikansa voittajasuosikit

Laurin & Klementin valmistamat moottoripyörät lukeutuivat aikansa voittajasuosikkeihin niin ylämäkikilpailuissa kuin ratakilpailuissakin. Niillä voitettiin monta kisaa kotimaassa ja ulkomailla. Ne tunnettiin voimakkaina ja nopeina sekä erityisesti poikkeuksellisen luotettavina. Vuonna 1903 ne kaikki yhtä lukuunottamatta selvisivät maaliin asti 34 kilpailun yhteensä 87 startissa, ja voittoja kertyi kaikkiaan 32.

Vakuuttavasta voittojen sarjasta huolimatta ehdoton kohokohta oli FICM:n (Fédération Internationale des Clubs Motocyclistes) epävirallinen maailmanmestaruus kisassa, joka ajettiin 25. kesäkuuta 1905 Dourdanin pikkukaupungissa 50 kilometriä Pariisista lounaaseen. Moottoripyörien kisakauden huipentumaksi järjestäjät olivat suunnitelleet 54 kilometrin mittaisen reitin, joka ajettiin läpi viisi kertaa. Reitti sisälsi myös kolme ns. neutralisaatiojaksoa: niillä kisakuljettajien oli työnnettävä moottoripyöriään moottori sammutettuna – ja toivottava, että moottori myös käynnistyy uudelleen.

Vuonna 1905 tähän kansainväliseen kisaan osallistuivat aikansa kovimmat eri maiden joukkueet. Kaksi Laurin & Klement -kuljettajaa, František Toman ja Václav Vondřich, olivat joutuneet osallistumaan Tšekin tasavallan Pacovissa ajettuun karsintakilpailuun, jotta pääsisivät edustamaan Itävalta-Unkaria. Puch-moottoripyörällä ajanut Eduard Nikodém sijoittui karsinnassa kolmanneksi. Britannian puolesta kisasivat moottoripyörämerkit Ariel, Matchlessja JAP, Ranskan värejä edustivat merkit Griffon sekä Peugeot, ja Saksa lähetti kisaan kolme Progress-moottoripyörää. Kisan tiukat säännöt määräsivät, että moottoripyörien kaikkien tärkeiden komponenttien ohella myös renkaiden piti olla kisatiimin kotimaassa valmistetut. Tuohon aikaan renkaat kestivät vain varsin lyhyen matkaa ja kisakuljettajien oli itse korjattava rengasrikot.

Epävirallisen maailmanmestaruuden voittaja Václav Vondřich maalissa selässään painava nahkainen reppu, joka sisälsi kaikki tarpeelliset työkalut ja varaosat. Katsojat antoivatkin Vondřichille lempinimen Kulkuseppä. Keskellä Laurin&Klement -yrityksen toinen perustajista Václav Klement.

Reppu selkään ja menoksi

Laurin & Klement -tiimi saapui kisapaikalle hyvin valmistautuneena: Vuotta aiemmin toteutetuissa harjoitusajoissa oli havaittu, että kisareitin haasteena olivat myös naulat, jotka entisestään lisäsivät rengasrikkojen vaaraa. Siksi Vondřich starttasi kisaan selässään painava nahkainen reppu. Se sisälsi kaikki tarpeelliset työkalut ja varaosat, ja sen vuoksi katsojat antoivat Vondřichille lempinimen Kulkuseppä.

Repun lisäpainosta ja siten korkeammasta painopisteestä huolimatta Vondřich otti kaksisylinterisellä L&K CCR -pyörällään nopeasti kiinni kärkipaikalla ajaneen ja kisan edellisenä vuonna voittaneen Léon Demeesterin. Neljännellä kierroksella, 246 kilometrin ajon jälkeen, Libeňissä Prahan lähellä syntynyt tšekki siirtyi johtoon. Maalissa hän oli yli kahdeksan minuuttia ennen muita ja kellotti ajakseen 3:13.17 tuntia. Toiseksi ajanut ranskalainen Demeester hylättiin sääntöjen vastaisen takapyöränvaihdon vuoksi. Siten František Tomanin sijoitus nousi yhdellä ja Laurin & Klement ylsi kaksoisvoittoon.

Kisaan lähteneistä 12 kilpailijasta vain kolme selviytyi maaliin asti. Makean voiton innoittamana tunnettu tšekkiläinen säveltäjä František Kmoch sävelsi 2/4-tahtilajissa piiritanssin “Na motoru” (moottorista). Dourdanissa saavutetun voiton ansiosta L&K vahvisti merkkinsä kansainvälistä tunnettavuutta ja jatkoi moottoripyörien valmistusta vielä useita vuosia. Kuitenkin tuohon samaan aikaan uusi autojen aikakausi koitti myös Mladá Boleslavissa. Se alkoi 29. lokakuuta 1905 Laurin & Klementin ensimmäisellä autolla Voiturette A, joka syntyi Václav Laurinin ja hänen tiiminsä neljän vuoden tutkimus- ja kehitystyön tuloksena. Václav Vondřich siirtyi vuonna 1906 johtamaan L&K:n liikettä Prahassa. Tuberkuloosiin sairastumisen vuoksi hänen oli ripustettava ajokypäränsä naulaan ennen ensimmäistä maailmansotaa. Hän jatkoi ŠKODA-liikkeen johtajana 1940-luvun alkupuolelle saakka.