Tässä iloksesi näppäriä vastauksia niihin tiukkoihin kysymyksiin, joita eri-ikäisten lasten suusta automatkoilla kuullaan.
M
iksi taivas ei putoa niskaan?
Taivaana pitämäämme kauniin sinistä kupua ei todellisuudessa ole olemassa. Näkemämme sininen väri on vain maapalloa ympäröivästä ilmakehästä heijastuvaa valoa. Maahan ei siis voi pudota mitään, paitsi ilmaa ja valoa.
Osaavatko autot lentää?
Toistaiseksi kukaan ei ole keksinyt autoa, joka nousisi ja laskeutuisi pystysuoraan. Nykyiset ”lentävät autot” tarvitsevat nousuun ja laskuun kiitotien kuten lentokoneetkin, joten ne eivät pysty laskeutumaan esimerkiksi kaupan pihalle tai kadun varrelle. On olemassa dronikoptereiden näköisiä automaisia lentolaitteita, jotka nousevat ja laskevat pystysuoraan, mutta ne pystyvät lentämään vain parikymmentä minuuttia. Lisäksi ne tarvitsevat paljon tilaa maan pinnalla eivätkä pysty ajamaan tiellä. Taitaa hyvinkin olla, että oikeaa lentävää autoa joudutaan odottamaan vielä jonkin aikaa.
Voiko aurinko polttaa ihon lasin läpi?
Kaikki lasit pysäyttävät ainakin osan auringonsäteistä. Auton laseissa on kaksi lasikerrosta ja niiden välissä on muovikalvo. Muovikalvo estää lähes kokonaan sen auringonsäteilyn, joka aiheuttaa ihon palamista. Aurinko voi kuitenkin paistaa lasin läpi todella kuumasti, joten on syytä muistaa juoda riittävästi vettä ja käyttää aurinkosuojia.
Kuka opetti auton ajamaan?
Autot eivät vielä osaa ajaa itse, mutta jotkin autot, kuten ŠKODA Karoq, pystyvät auttamaan kuljettajaa. Tällaiset autot osaavat erilaisten sensorien avulla esimerkiksi törmäyksen välttämiseksi pysäyttää itsensä, hidastaa tai lisätä nopeuttaan nopeusrajoituksen puitteissa sekä ja avustaa ohjaamisessa, jos auto on vahingossa poistumassa omalta kaistalta. Sensorien avulla auto tavallaan näkee esteet ja kertoo niistä auton tietokoneelle. Näin tietokoneet vaikuttavat auton ohjaamiseen tai antavat jarruille käskyn jarruttaa.
Voiko WiFi-lähiverkolla saada kaloja?
Ei voi. Sillä ei kalasteta kaloja, vaan tietoa. WiFi-lähiverkko tarkoittaa tekniikkaa, jolla saadaan yhteys internetiin vaikka tabletilla ilman johtoa. Esimerkiksi ŠKODA Karoqissa on pieni lähetin ja vastaanotin, jotka tekevät auton sisälle tietoverkon. Nettiyhteys toimii langattomasti auton sisällä, jolloin autossa voi nettiseikkailla kuin kotikoneellakin.
Onko autoilla tunteet?
Ei, mutta jotkut autot ovat kyllä herkkiä huomaamaan kaikenlaista. Autot eivät tunne kuten ihmiset, mutta ne voivat kuunnella, kun niille puhutaan ja toimia ääneen sanottujen käskyjen mukaisesti. Jotkut autot jopa huomaavat, jos kuljettaja nukahtaa, ja silloin auto pysäyttää itsensä turvallisesti.
Onko autoillakin äidit?
On satoja äitejä ja todella paljon myös isiä. Škoda-autot syntyvät autotehtaassa Tšekin tasavallassa esimerkiksi Mladá Boleslavin kaupungissa. Monet ihmiset ovat olleet mukana siellä tehtyjen autojen syntymisessä. Sellaisia ihmisiä ovat autojen ulkonäön suunnittelijat, sisätilojen muotoilijat sekä moottoreiden tekijät. Äitejä ja isiä ovat myös ihmiset, jotka kokoavat autot tehtaalla monista osista, suunnittelevat autojen liitettävyysjärjestelmät, kehittävät ja testaavat turvallisuusvarusteita sekä maalaavat autot – ja vielä paljon muita.
Onko meidän automme tyttö vai poika?
Auton sukupuoli riippuu maasta, missä ollaan eli kielestä. Espanjaksi auto on “el automobile”, jossa “el” kertoo auton olevan maskuliinisukuinen eli mies tai poika. Ranskaksi auto on “une voiture”, jossa “une” kertoo auton olevan feminiinisukuinen eli nainen tai tyttö. Lisäksi on monia kieliä, joissa sanoja ei jaeta mies- ja naissukuisiksi. Suomen kielessä voidaan siis itse päättää, onko meidän automme tyttö vai poika.
Osaako meidän automme taikoa?
Ei varsinaisesti, mutta kyllä se joitakin temppuja osaa. Esimerkiksi ŠKODA Karoqin takaluukun saa avautumaan itsestään, kun heilauttaa jalkaa takapuskurin alla. Se on kätevää, kun kädet ovat täynnä kannettavaa. Nykyään kosketusnäyttöäkin pystyy selaamaan kättä heiluttamalla.
Mikä tämä merkki on?
Merkkilogo löytyy monesta tuotteesta, kuten autoista, leikkikaluista ja vaatteista. Se kertoo, kuka tuotteen on valmistanut. ŠKODA-logo on todella vanha, sillä se on otettu käyttöön jo melkein sata vuotta sitten vuonna 1926. Logossa on siivellinen nuoli, joka kuvaa edistymistä ja liikettä kohti tulevaisuutta.
Milloin me ollaan perillä?
Vanhemmille voidaan nyt paljastaa pieni salaisuus. Tärkein syy siihen, että niin monessa Škodassa on navigointijärjestelmä, ei ole se, että järjestelmä neuvoisi perille, vaan se, että järjestelmän avulla voidaan vastata lasten yleisimpään kysymykseen. Kiinnitä lastesi huomio tietoviihdejärjestelmän näytön karttaan, josta he voivat seurata kilometrien vähentymistä.
Miksi peilissä kaikki on takaperin?
Mikään ei itse asiassa ole takaperin, vaan peilit näyttävät saman, minkä näkisit taakse katsomalla. Kun valonsäteet osuvat peilin lasiin, säteet heijastuvat takaisin synnyttäen lasin pinnalle kuvan. Kaikki peiliin osuva valo heijastuu takaisin samaan suuntaan, mistä se tulikin. Jos oikeassa kädessäsi on hansikas, myös peilin kuvassa hansikas on oikeassa kädessäsi. Jos taas kirjoitat paperille sanan, pidät paperin kasvojesi edessä, luet sanan ja samalla katsot peiliin, näet kasvojesi edessä paperin väärän puolen. Kirjoittamasi sanan nähdäksesi joudut kääntämään paperin toisinpäin. Silloin sana peilikuvassa onkin nurinpäin. Peili ei kuitenkaan ole kääntänyt sitä nurinpäin, vaan sinä itse. Silloin, kun kirjoitat sanan läpinäkyvälle muovikalvolle, se näkyy peilikuvassa heti oikeinpäin. Vasta muovikalvon toisinpäin kääntämällä näet sanan nurinpäin.
Miksi lentokoneet eivät läpsytä siipiään?
Linnut ja hyönteiset läpsyttävät siipiään, mutta lentokoneissa ja helikoptereissa on potkurit tai suihkumoottorit. Linnut ovat kevyitä ja lentämistä varten täydellisen muotoisia, joten ne pystyvät lentämään siipiään liikuttamalla – eikä niiden tarvitse kuljettaa muita mukanaan. Pikkulintukin tarvitsee lentämiseen paljon energiaa. Lentokoneet ovat todella painavia, täynnä matkustajia ja matkatavaroita, joten siipien liikuttelu ei riittäisi lentämiseen. Sen sijaan lentokoneiden moottorit imevät ilmaa siipien etupuolelta ja painavat sitä siipien taakse. Moottoreiden voiman ja virtaviivaisen muodon ansiosta lentokone pystyy nousemaan ilmaan. Jos lentokone lentäisi linnun lailla siipiään ylös ja alas liikutellen, kone heiluisi siipien liikkeiden rytmissä ja kaikki koneen matkustajat alkaisivat voida pahoin. Lisäksi polttoainetta tarvittaisiin enemmän kuin koneeseen saataisiin mahtumaan.