Kappale koneromantiikkaa. František Kupka: Teräs juo II (1927–1928). Centre Pompidou, Musée national d’art moderne / Centre de création industrielle, Paris, talletus, Marseille, musée Cantini. © ADAGP, Paris. Kuva: © Centre Pompidou, MNAM-CCI, Dist. RMN-Grand Palais / image Centre Pompidou.

”František Kupkasta tulee Suomessa ilmiö. Luvassa on hieno, vahva ja ennennäkemättömän monipuolinen näyttely. Nämä teokset on koettava”, näyttelyn kuraattori Anna-Maria von Bonsdorff iloitsee. ŠKODA on mukana taidematkalla näyttelyn kumppanina.

Ateneumin taidemuseon intendentti ja Kupka-näyttelyn kuraattori Anna-Maria von Bonsdorff on innoissaan. Tšekkiläistaiteilija František Kupkan näyttely Suomessa on vihdoin totta ja monivuotinen projekti saamassa ansaitsemansa huipennuksen.

”Kupka tuli tarjolle jo vuonna 2016, jolloin hänen suurta näyttelyään alettiin puuhata Euroopassa. Kun Pariisille ja Prahalle haluttiin jatkumoksi kolmas paikka, Helsinki ilmoitti heti olevansa valmis”, von Bonsdorff kertoo.

”Nyt on syytä juhlaan. Kupka on maailmanluokan taiteilija, mutta Suomessa häntä ei tunneta kovin hyvin eikä hänen teoksiaan ole koskaan aiemmin ollut nähtävillä tässä laajuudessa Pohjoismaissa. Näyttely Ateneumissa on suuri kunnia.”

Tervetuloa aikamatkalle

Tämän kokoluokan näyttelyn tuominen Suomeen ei ole ihan pikkujuttu. Jo pelkästään se, että lainaan saadaan ennennäkemätön määrä teoksia maailman museoilta ja gallerioilta, vaatii hyviä suhteita ja pitkäaikaista yhteistyötä – höystettynä pienellä ripauksella onnekasta sattumaakin.

”Kansainvälisessä suurnäyttelyssä nähdään Kupkan merkittävimpiä teoksia muun muassa Centre Pompidousta, New Yorkin Guggenheim-museosta sekä Tšekin kansallisgalleriasta Prahasta”, von Bonsdorff kuvailee.

Näyttely kattaa taiteilijan koko pitkän uran 1890-luvulta 1950-luvulle saakka. Se tarjoaakin mahdollisuuden tutustua koko länsimaisen taiteen historiaan ja sen monivaiheisiin muutoksiin perinteisistä muotokuvista kohti abstraktia ilmaisua.

Ateneumin taidemuseossa nähdään 22.2.–19.5. tšekkiläisen abstraktin taiteen pioneerin František Kupkan (1871–1957) näyttely. Kuva: František Kupka: Omakuva (1910). Prahan kansallisgalleria. © ADAGP, Paris.

Kupkalle riittää kysyntää

Anna-Maria von Bonsdorff on tutkinut Kupkan tuotantoa ja kirjoittanut musiikin vaikutuksesta abstraktiin taiteeseen. Kupka oli loputtoman kiinnostunut maailmasta, avaruudesta, elämästä, tieteestä, ihmisen kehityksestä, värien vaikutuksesta, energiasta, edistyksestä, mikro- ja makrokosmoksesta sekä musiikista.

”Kupka oli kiinnostunut myös siitä, mikä on se korkeampi taidemuoto, joka ihmisiä kiinnostaa. Kupkan kaltaiselle taiteilijalle on juuri nyt ja tässä ajassa suuri kysyntä”, von Bonsdorff lisää.

František Kupka: Pintoja väreillä (1910–1911). Centre Pompidou, Musée national d’art moderne / Centre de création industrielle, Paris. © ADAGP, Paris. Kuva: © Centre Pompidou, MNAM-CCI, Dist. RMN-Grand Palais / Jacques Faujour.

Koska Kupka sovelsi voimakkaissa teoksissaan Newtonin värioppia ja musiikin teoriaa, maalauksissa voi aistia rytmin ja liikkeen. Välillä taiteilija hurmioitui koneista ja mekaniikasta, välillä jazzin sykkeestä. Seitsemällä vuosikymmenellä maalanneen taiteilijan tuotannosta löytyy muun muassa symbolistisia teoksia, avaruudellisia värisommitelmia, vauhdikasta futurismia ja koneromantiikkaa.

Kansainvälisiin näyttelyihin erikoistunut Ateneumin intendentti ja Kupka-näyttelyn kuraattori on innoissaan. ”Kupka on kova juttu ja suomalaisille varmasti upea elämys”, Anna-Maria von Bonsdorff sanoo. (Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis).

”Harva taiteilija on ollut näin monipuolinen ja samalla äärettömän johdonmukainen. Hänen pitkä uransa on ainutlaatuisen eheä ensimmäisestä teoksesta viimeiseen”, von Bonsdorff sanoo.

Musiikki kohtaa kuvataiteen

Kuraattori maalaa näyttelystä niin innostuneen kuvan, että tämä on nähtävä.

”Juuri näin. Hänen teoksesta kuuluvat niihin, jotka eivät saa koskaan täyttä oikeutta valokuvissa. Kupkan teokset on kohdattava paikan päällä. Kupkan teokset voimaannuttavat, energisoivat, inspiroivat, herkistävät ja kohottavat”, von Bonsdorff vahvistaa.

Ateneumiin odotetaan vähintään 100 000 kävijää. ”Kotimaassaan arvostetun kansallistaiteilijan tuotanto tulee nyt ensi kertaa Helsinkiin, joten se on ainutlaatuista. Uskon, että suomalaisille Kupka on suuri löytö ja hämmästyksenkin aihe. Kupka on niin hieno taitelija, että hän ei voi olla vetämättä puoleensa.”

Näyttely on von Bonsdorffin mukaan komea kokonaisuus: yli 1000 neliötä, 12 salia, 150 teosta, elokuva ja Kupkalle tärkeää musiikkia, joka värähtelee teosten kanssa samalla taajuudella. Näyttely on kuin kronologinen aikamatka suuren taiteilijan tuotantoon ja samalla kolmen kaupungin trilogian huipennus.

ŠKODA näyttelyn kumppanina

Kupka, Ateneum ja ŠKODA kuuluvat samaan ikäluokkaan. Tšekkiläistaiteilija syntyi 1871 Opočnossa, Ateneum avasi ovensa 1888 Helsingissä ja Škodan toiminta sai alkunsa Mladá Boleslavissa Tšekeissä 1895.

”Yhteistyökumppanuudet yritysten kanssa ovat meille erittäin merkityksellisiä. Yhteistyö Škodan ja Kupkan näyttelyn välille syntyi luontevasti”, Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari kertoo.

”Mahdollisuus toimia yhteistyökumppanina maailmankuulun taiteilijan näyttelyssä Ateneumin ainutlaatuisessa ympäristössä on meille upea tilaisuus olla mukana tarjoamassa tšekkiläistä taide-elämystä”, Helkama-Auto Oy:n toimitusjohtaja Maija Koskela sanoo.

– – – – – – – – –

NÄYTTELY ON AVOINNA

22.2.–19.5.2019 Ateneumin taidemuseossa: ti ja pe klo 10–18 | ke ja to klo 10–20 | la ja su klo 10–17 | ma suljettu | Kaivokatu 2, Helsinki

Ennen Ateneumia Kupkan näyttely oli esillä Pariisissa Grand Palais’sa ja Prahassa Tšekin Kansallisgalleriassa. Ateneumin näyttely on toteutettu yhteistyössä La Réunion des Musées Nationaux (RMN) / Grand Palais’n kanssa. Kuvassa näkymä näyttelystä Pariisissa. Näyttelyarkkitehtuuri: Véronique Dollfus.

TERVETULOA MUKAAN

 

Kappale koneromantiikkaa. František Kupka: Teräs juo II (1927–1928). Centre Pompidou, Musée national d’art moderne / Centre de création industrielle, Paris, talletus, Marseille, musée Cantini. © ADAGP, Paris. Kuva: © Centre Pompidou, MNAM-CCI, Dist. RMN-Grand Palais / image Centre Pompidou.