Škoda Kodiaq oli mukana legendaarisessa Dakar-rallissa, joka nyt ajettiin 40. kerran. Täysin sarjatuotantomallinen katumaasturi selvitti aavikkorallin reitin Etelä-Amerikassa. Kodiaq ajoi halki Perun, Bolivian ja Argentiinan kulkeneen rallireitin tšekkiläisen BARTH Racing -tallin tukiautona.

Kodiaq oli ensimmäinen Škoda, joka koskaan on ollut mukana aavikkorallissa. ”Tutkimme historiasta, onko Škodalla ajettu Dakarissa koskaan aiemmin, edes huolto- tai tukiautona. Ja kun emme sellaista tietoa löytäneet, päätimme, että nyt on jo korkea aika”, kertoo tallipäällikkö Michal Burkoň.

Burkoň kuvaili matkan vaarallisuutta jo ennen lähtöä: ”Suurin haaste on osoittaa, että tšekkiläinen katumaasturi voi selvitä rankan autokilpailun reitin vaaroista ja etenkin Etelä-Amerikan olosuhteissa. Ajamme vähän alle 10 000 kilometrin reitin halki Perun, Bolivian ja Argentiinan, ja tukiautona kuljemme enimmäkseen asvaltoiduilla teillä. Reittimme vie kuitenkin yli 4 500 metrin korkeuteen ja kohtaamme soraa, hiekkadyynejä, suola-aavikkoa, mutaa ja pölyä.”

Tšekin television ja radion juontaja Vlasta Korec.

Škoda Kodiaqia ajoi Tšekin television ja radion juontaja Vlasta Korec, joka myös hoiti lehtireportterin tehtäviä matkan aikana. ”Me päästämme tämän karhumme sille outoon ympäristöön. Odotan innolla kaikkea mitä tuleman pitää,” Korec totesi. ”Minulla on ollut hyvä Laurin & Klement. Se oli erinomainen auto.” Hän kuitenkin tiesi jo etukäteen, ettei matkalla tarvittaisi tämän Dakar-auton 210 tuntikilometrin huippunopeutta. ”Myös tuki- ja huoltoautoissa on pienet rasiat, jotka valvovat nopeutta. Sääntörikkomukset johtavat rangaistuksiin, ja on täysin mahdollista, että kisakuljettajaa rangaistaan hänen tiiminsä tukiauton tekemistä rikkeistä,” hän selosti.

Valkosininen Kodiaq ei kuitenkaan kulkenut pelkästään yksittäisten erikoiskokeiden lähtöjen ja maalien välillä. ”Me toimimme tallin pikkubussina, joka sukkuloi hotellien ja väliaikaisten majapaikkojen välillä, Korec kertoi Kodiaqin tehtävistä ennen rallin käynnistymistä Perun pääkaupungissa Limassa. ”Tämä auto on riittävän mukava jopa seitsemälle. Ja mukautuva vakionopeuden säädin näytti minulle vahvuutensa; se todella tekee ajamisesta mukavampaa ja miellyttävämpää,” hän kertoi luetellessaan Etelä-Amerikan myötä tutuiksi tulleita auton hyviä ominaisuuksia.

Etelä-Amerikan seikkailulle ei viety erikoisrakennettua autoa, vaan sarjatuotantoauto, nelivetoinen ŠKODA KODIAQ STYLE 2.0 TDI 4×4, jossa oli seitsemänvaihteinen DSG-automaattivaihteisto.

”Tämä auto ei todellakaan ole hiekkadyyniohjus; sellaiseksi se olisi pitänyt erityisesti rakentaa. Mutta se kulkee mainiosti kevyemmissä maasto-olosuhteissa,” hän jatkoi auton arviointiaan. ”Meillä oli mukana paljon tavaraa: telttoja, makuupusseja, kameroita, kamerajalustoja, drone-kuvauskoptereita, kaksi Dakar-laatikkoa ja vaatteita. Hämmästyksekseni ne kaikki mahtuivat Kodiaqiin,” hän päätti kokemustensa yhteenvedon.

Kodiaq miehistöineen selvitti rallireitin rankimmat jaksot Boliviassa, missä noustiin yli 4 000 metrin korkeuteen. ”Monella autolla oli vaikeuksia tehonpuutteen kanssa, jolloin matka taittui kuin nilkuttaen. Kodiaq selviytyi mainiosti, emmekä me havainneet merkittävää tehon laskua,” Michal Burkoň ylisti. Hän myös lisäsi, etteivät Bolivian kuoppareikäiset tiet ja heikkolaatuinen dieselpolttoaine aiheuttaneet ongelmia. ”Me näimme monta autoa, joiden moottorit savuttivat. Kodiaq kesti hienosti tämän kaiken,” Burkoň lopetti.