Tervetuloa Myssyfarmille, neulovien mummojen toiseen kotiin Pöytyälle. Täällä nykymuoti yhdistyy perinteisiin kädentaitoihin, kestävään kehitykseen, lähitiloilta saataviin materiaaleihin ja vahvaan yhteisöllisyyteen.
Myssyfarmi tunnetaan upeista villapäähineistä. Jokainen myssy on paikallisten mummojen käsin neuloma. "Me Myssyfarmilla olemme ylpeitä tuotteistamme, jotka ovat kaikkea muuta kuin tavallisia", myssyprojektin takaa löytyvä Anna Rauhansuu sanoo.
Kaiken takana on itsepäinen aviomies
Ensimmäisen myssyn neuloi Annan aviomies Janne Rauhansuu, entinen ammattipurjelautailija. Jos olet yhtä sinnikäs ja itsepäinen kuin hän ja haluat samanlaisen päähineen kuin kaverillasi on, sinun on opeteltava neulomaan. Ja huomaamattasi saatat luoda pohjan ainutlaatuiselle yritykselle, joka on enemmän kuin pelkkä vaatteiden tekijä.
Myssyfarmin myssy on kunnianosoitus maaseudulle ja kestävyydelle.
Kun Janne maailmalla reissattuaan palasi takaisin kotiin, hän kohtasi elämänsä rakkauden. Annan. Pariskunta paloi halusta tehdä yhdessä jotakin, joka muodin maailmassa erottuisi päävirroista. He asettuivat Jannen suvun vanhalle maatilalle ja alkoivat kehittää muotimerkkiä, joka kunnioittaisi maaseutua ja kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa. Mutta mistä saataisiin se oikea materiaali? Ja miten tuotteet tehtäisiin?
Anna Rauhansuu
Myssyfarmin luova johtaja Anna on paitsi suunnittelija, myös suomalaisen maatilaperinteen vaalija. Mainostoimistouransa jätettyään Anna palasi kotikyläänsä Pöytyälle ja halusi yhdistää kaupunkilaisen herkkävaistoisuuden maaseudun käsityötaitoon.
Pöytyän Maatalousnaisien toiminnassa hän on jo sukunsa neljännen sukupolven edustaja. Suunnittelijana Annan työtä ohjaa rakkaus maaseutuelämään ja luontoon sekä kaupunkilaisen ja maalaisen elämäntavan vastakohtaisuus. Johtajana hänen tavoitteensa yltävät pelkkää liiketoimintaa pitemmälle. Työssään hän kunnioittaa perinteitään ja haluaa edistää kestävän kehityksen mukaista yritystoimintaa Suomessa ja kaikkialla maailmassa.
Škodat & myssymummot: luotettavat kumppanit
Maaseudulla matkat ovat usein pitkiä, ja suurin osa mummoista matkaa omilla autoillaan kotoa kokoontumisiin Myssyfarmille. Pöytyältä ajaa esimerkiksi yksi bussilinja 45 kilometrin päähän Turkuun, mutta vain kolmesti päivässä. Siksi oma auto on varsin välttämätön. Kimppakyydit ovat maaseudulla yleisiä, joten mummotkin käyttävät niitä. Useamman myssymummon autovalinta on Škoda.
Suomen maaseutu jatkuu loputtomiin ja välimatkat voivat olla pitkiä. Siksi auto on usein välttämätön.
Myssymummot neulovat omaan tahtiinsa ja haluaminaan aikoina. Työ on heille tilaisuus kokea jotakin uutta ja solmia uusia ystävyyssuhteita. Myssyjen neulomisesta saatuja tuloja on käytetty jopa ensimmäiseen ulkomaanlomaan.
"Yhdessä neulominen ei ole pelkkä harrastus tai vain askartelua: se on mahdollisuus, uusi kappale elämässä, uusi suuri perhe," Anna kertoo.
Tällä hetkellä Myssyfarmille neuloo lähes sata mummoa, ja kiinnostus toimintaa kohtaan kasvaa yhä. Tämän dynaamisen yhteisön toimintaan mukaan haluavien listalle ilmestyy jatkuvasti uusia nimiä jonottamaan.
Myssyfarmilla neuloo jo lähes sata paikallista myssymummoa.
Yhteisön tuotteita myydään jo kuudessatoista maassa, niin pikkuputiikeissa kuin tunnetuissa tavarataloissakin. Jokaisen myssyn perusolemus on muuttumaton – jokainen on paikallisen myssymummon hienoimmasta suomenlampaan villasta huolella käsin neuloma.
"Pöytyä ei ehkä ole mikään muodin pääkaupunki, mutta silti jopa pariisilaiset ostavat meidän myssyjämme," Anna hehkuttaa silmät loistaen. "Ehkä siksi, että myssy saa sinut näyttämään juuri sinulta itseltäsi tässä maailmassa, jossa sulautumisesta on tullut uusi normi."
Suomalainen villa: ylellisyys kohtaa vastuullisuuden
Erilaisista villalaaduista merinovilla lienee pehmeytensä vuoksi se kaikkein tunnetuin ja halutuin, mutta suomenlampaista saatavalla villalla on samanlaiset laatuominaisuudet. Moni saattaa yllättyä, että yli 60 prosenttia suomalaisesta villasta poltetaan jätteenä. Euroopan tasolla villa on usein sivutuote, koska maatiloilla lampaita pidetään muita tarkoituksia kuin villan saamista varten. Myssyfarmin tavoitteena on muuttaa tämä käytäntö tarjoamalla lammastilallisille reilu hinta villasta ja siten tukea kotimaista villantuotantoa.
Paikallisten villantuottajien tukeminen on olennainen osa kestävyyttä.
Villa kehrätään useammassa paikallisessa kehräämössä ja värjätään käsin Myssyfarmilla. Siten villaan saadaan eloisat värit ja säilytetään villan lanoliini. Lanoliini on luonnonrasva, jonka ansiosta villasta tehdyt tuotteet ovat likaa ja vettä hylkiviä.
Myssyfarmin villa värjätään käsin tilalla.
Kaikki käsin neulottua by myssymummot
Ei tuotantolinjoja, ei tehdasta eikä hikipajaa. Paikallisten naisten vuosikymmenten viisaus ja kokemus muodostavat villalankojen ohella yrityksen todellisen sydämen. He kaikki tekevät työtä kotonaan. "Me tajusimme tarvitsevamme apua. Maalaiselämän tyyliin apua haettiin tietysti naapureilta," Anna muistelee toiminnan alkuvaiheita.
Naapuritilalta saatiin runsaasti suomalaista villaa, ja paikalliset mummot olivat pitkällä neulontakokemuksellaan kuin taivaan lahja. "Jokaisessa tuotteessamme on sen neuloneen mummon nimikirjoitus. Se on henkilökohtainen kosketus, mikä nykyisessä massatuotannon maailmassa on niin harvinaista," Anna sanoo.
Kerran kuukaudessa järjestetään Myssyfarmin ompeluseurat, joissa juhlitaan yhteisöllisyyttä.
Kerran kuussa pidetään "Pöytyän talenttien" hauska ja meluisakin kokoontuminen: Myssyfarmin ompeluseurat, jossa kahvitellaan, syödään kanelipullia ja juorutaan. Mummot myös jakavat uusimpia neulontavinkkejä, keskustelevat uusista tekniikoista ja trendeistä sekä opettelevat uusien mallien tekemistä. "Se ei ole mikään pelkkä tuotantokokous, vaan ystävien kokoontuminen, yhteisöllisyyden juhla," Anna painottaa.
Kestävän kehityksen matkalla
Lyhyet videot kertovat kestävästä kehityksestä, vastuullisuudesta, luonnon kanssa harmoniassa elämisestä, ympäristön vaalimisesta ja luonnosta vain juuri tarvittavan määrän ottamisesta.
Tämä henkilökuvadokumenttien sarja kertoo myös mielenkiintoisista ja innoittavista ihmisistä, heidän projekteistaan sekä epätavallisesta ja nöyrästä suhtautumisestaan elämään yleensä. Koska he kaikki elävät ja tekevät työtään nykyajassa, dokumentteihin on sisällytetty heidän yhteytensä kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen sekä nykyiseen automaailmaan. Videoiden ihmisillä on luotettavia ja vastuullisia kumppaneita – autoja, joiden logossa on siipinuoli.
Tutustu Myssymummoihin – Ullaan, Leilaan, Soiliin ja Hannaan
Ulla Aitavaara, 74, entinen sairaanhoitaja, myssymummona jo kolmen vuoden ajan. "Parasta on saada tavata muita mummoja, neuloa ja oppia uusia tekniikkoja," hän kertoo. Ullan auto on Škoda Rapid. "Se on jo toinen Škodani. Ensimmäinen oli Octavia, jolla tyttäreni ajaa nykyään. Mittarissa on yli 270 000 kilometriä, mutta edelleen se kulkee hienosti."
Leila Setälä, 73: "Mikä on parasta myssymummona olemisessa? Saada tavata toisia Myssyfarmilla, jutella kahvitellen ja jotakin makeaa syöden," työuransa autoliikkeessä tehnyt Leila kertoo. Hänen nykyinen autovalintansa on kolmannen sukupolven Octavia Combi, joka on hänelle jo toinen Škoda.
Soili Salminen, 74, eläköitynyt maanviljelijä, ajanut autoa 56 vuoden ajan. "Myssymummo olen ollut vuodesta 2014 alkaen. Vuosien mittaan olen saanut paljon uusia ystäviä. Myssyjen myötä olen päässyt jopa työmatkalle Japaniin vuonna 2018." Soilin mielestä on palkitsevaa nähdä myssy jonkin ventovieraan päässä.
Hanna Ora, 74, entinen tehtaan työnjohtaja, ajaa Karoqilla, joka on hänen kolmas Škodansa. Hän on neulonut myssymummona kahden vuoden ajan ja arvostaa myssytoiminnassa etenkin kokemaansa lämpöä ja avointa yhteisöllisyyttä – ja sitä miten upealta lampaanvilla tuntuu ja tuoksuu! Ja hänen paras kokemuksensa? "Olla myssymallina, täydessä meikissä poseeraamassa kameralle pellolla!"
