Rallikuljettajat pitävät soraerikoiskokeita hauskimpina, koska ne vaativat omanlaistaan ajotyyliä. WRC2-maailmanmestari Emil Lindholm kertoo muutaman vinkin ajaen nelivetoisella Kodiaq RS:llä, joka selviytyy haastavammistakin mökkiteistä.
Testaa ja tunnustele pyörien pitoa
Kuten lumisella tai jäisellä tienpinnalla ajettaessa, myös hiekkatiellä on tärkeää tietää ja tuntea, miten hyvin renkaat pitävät. Mitä kovempi pinta pyörien alla on, sitä paremmin auto on hallittavissa. Kun mennään päällystämättömälle tielle, jonka pinta on irtonaista tai upottavaa hiekkaa tai jopa kivikkoista soraa, vauhtia on syytä hiljentää.
Hiekkapinnan pehmeyden tuntee autossa etenkin jarrutettaessa, mutta myös kaarteissa, jolloin ohjauspyörän vastus tuntuu löysemmältä, eikä ohjaus reagoi tutun tarkasti. Tällaisella tienpinnalla ja tavallisilla renkailla auton jarrutusmatkat ovat huomattavasti pitemmät kuin kovalla hiekkatiellä tai asfaltilla.
Toimi sulavan rauhallisin ottein
Hiekkatiellä auto ei käänny tai ohjaudu yhtä tarkasti kuin päällystetyllä tiellä. Siksi on hidastettava nopeutta mutkaan tultaessa ja pyrittävä välttämään äkillisiä jarrutuksia ja ohjausliikkeitä. Lyhyesti sanottuna: renkaille on annettava pidon saamiseksi enemmän aikaa kuin ajettaessa kuivalla tai märällä asfaltilla.
Jos auto tuntuu irtoavan tiestä kesken kaarteen, autoa on käännettävä kaarteeseen hieman enemmän ja painettava kaasua vähän lisää. Tällä ralliajosta tunnetulla tavalla saattaa hyvinkin pystyä palauttamaan renkaiden pitoa. Kaasun lievä lisääminen puolestaan saa nelivedon kytkeytymään avuksi mutkan avautuessa.
Ota avuksi neliveto
Päällystämättömillä tienpinnoilla oppii arvostamaan nelivetoa. Jos etupyörien pito heikkenee, elektronisesti säädelty nelivetokytkin ohjaa moottorin voimasta osan takapyörille. Näin tarjolla on nopeasti enemmän pitoa kaarteen avautuessa tai jyrkkää mäkeä noustaessa.
Kaasun liika painaminen voi johtaa auton lievään yliohjautumiseen, jota ei kuitenkaan tarvitse pelästyä. Pieni ohjausliike yliohjautumissuuntaa vastaan saa auton kulkusuunnan korjautumaan. Lisäksi ajonvakautusjärjestelmä on tällaisissa tilanteissa turvana tehden kaikkensa turvallisen ja sujuvan ajon varmistamiseksi.
Varo uria ja kuoppia
Kun tienpinta pehmenee tai edessä näkyy uria, kuoppia, mutaa tai lätäköitä, tavalliselta ajolinjalta on syytä siirtyä ja ohjata pyörät niiden ohi. Väistäminen säästää myös auton alustaa. Pientareen nurmettunut tai kovettunut pinta antaa renkaille enemmän pitoa, joten auto on paremmin ohjattavissa.
Jos savivelliin tai vesilammikkoon kuitenkin on jo ehtinyt ajaa, vauhtia ei ole syytä hidastaa liikaa, eikä ainakaan pysähtyä. Tämä on muistettava etenkin, jos autossa on tavalliset renkaat, sillä mudassa ajettaessa niiden kuvio tukkeutuu nopeasti.
Liukkailla ja päällystämättömillä teillä kannattaa noudattaa varovaisuutta myös jyrkissä alamäissä. Jos autossa on Off Road -ajoasetus, senkin valitseminen auttaa: se pystyy pitämään nopeuden vakaana ja valvoo pyörien luistoa estäen liiallista liukumista ja mahdollista spinnaamista.
