Ensi vuonna ŠKODA viettää 125 vuotisjuhliaan. Škodan valmistamat moottorit ovat osoittaneet vahvuutensa sekä kilvanajossa että arkipäivän liikenteessä kaikkialla maailmassa. ŠKODA AUTON sähköautohistorian ensimmänen merkintä on jo vuodelta 1908.
Teknisestä tuotekehityksestä vastaava ŠKODA AUTON hallituksen jäsen Christian Strube : ”ŠKODA AUTO on yksi maailman vanhimmista autonvalmistajista. Sen innovatiivinen moottorinkehitystyö on monen sukupolven aikana vaikuttanut merkittävästi yksilötason liikkumisen vapauden ja mahdollisuuksien kasvuun. Perintömme ja kokemuksemme inspiroivat meitä tänäkin päivänä. Volkswagen-konsernissa ŠKODA AUTOLLA on merkittävä asema moottoreiden suunnittelussa ja valmistamisessa. Täällä valmistettuja moottoreita käytetään monissa konsernin automalleissa. Useamman kuin joka viidennen Volkswagen-konsernissa asennetun moottorin on suunnitellut ŠKODA AUTO.”
SKODAn moottoreiden historia alkoi 120 vuotta sitten yksisylinterisellä moottorilla. Keväällä 1899, alle neljä vuotta Laurin & Klement -yrityksen perustamisesta, yrityksen valmistamaan polkupyörään lisättiin bensiinikäyttöinen apumoottori. Marraskuun 18. päivänä 1899 esiteltiin yrityksen ensimmäinen moottoripyörä: Slavia Type A:n moottorin tehoversiot olivat 1,25 hv ja 1,75 hv.
Syyskuussa 1904 solmittiin lisenssisopimus L&K-moottoreiden valmistamisesta Dresdenissä Germania-tuotemerkillä. Samana vuonna syntyi maailman ensimmäinen nelisylinterisellä moottorilla varustettu moottoripyörä Laurin & Klement CCCC. Sen moottorissa oli neljä yhteen liitettyä yksisylinteristä moottoria. Tekniikan kehittymisen myötä vuonna 1905 tähän malliin tuli sylintereiden yhteinen kampiakseli ja nahkahihnan sijasta metalliketjuveto takapyörälle.
Slavia Type A:n moottorin tehoversiot olivat 1,25 hv ja 1,75 hv.
Moottoripyöristä autoihin
Huhtikuussa 1905 ensimmäinen Mladá Boleslavissa valmistettu ajoneuvomoottori esiteltiin Prahassa. Saman vuoden syksyllä tämä moottori tuli käyttöön automallissa L&K Voiturette A, joka oli yrityksen ensimmäinen automalli. Vesijäähdytteinen, 55 asteen sylinterikulman V2-moottori kehitti tehoa 5,2 kW (7 hv). Seuraavan kahden vuoden aikana yritys kehitti kaksi-ja nelisylinteriset rivimoottorit. Yhteistyö keksijä František Křižíkin kanssa huipentui Type E -hybridiajoneuvoon, jossa oli kaksi tasasuuntaajilla ohjattua sähkömoottoria.
L&K-aikakauden huippusaavutuksiin lukeutuvat FCR-kilpamoottori, jossa oli erittäin pitkä, peräti 250 mm:n iskunpituus (vuonna 1909), ja ensimmäisessä Tšekin maaperältä ilmaan nousseessa lentokoneessa voimanlähteenä ollut nelisylinterinen EL-moottori (huhtikuussa 1910).
Ajoneuvomoottoreiden ohella Mladá Boleslavin tehtaalla valmistettiin myös erilaisia laitteistoja käyttäviä polttomoottoreita, moottoriaurojen moottoreita ja sähkögeneraattoreiden moottoreita.
ŠKODA 860 -mallissa oli kahdeksansylinterinen rivimoottori. Moottorissa oli yhdeksän runkolaakeria.
Moottorinvalmistuksen kasvu vuodesta 1929
1920-luvulla L&K-/ ŠKODA-moottorimallisto käsitti luistiventtiilimoottoreita sekä automallien ŠKODA 4R ja ŠKODA 6R moottorit, joissa käytettiin Ricardo-palokammiota. Vuonna 1929 Mladá Boleslavissa moottoreita alettiin valmistaa sarjatuotantolinjalla.
Moottoreiden huippuversio löytyi mallista ŠKODA 860: sen kahdeksansylinterisessä rivimoottorissa oli yhdeksän runkolaakeria. Tämän uuden automallisukupolven myötä moottoreiden peruskorjaus helpottui, koska moottoreissa oli ensin kuivat teräksiset sylinteriputket ja vuodesta 1937 alkaen märät sylinteriputket. Vuonna 1937ŠKODA myös siirtyi luistiventtiilimoottoreista kansiventtiilimoottoreihin (OHV).
Automalliston lippulaiva oli ŠKODA SUPERB, jonka voimanlähde oli kuusisylinterinen rivimoottori. Tätä automallia tehtiin myös pieni määrä neljälitraisella V8-moottorilla varustettuna (1939). Näiden isojen moottoreiden ohella ŠKODA suunnitteli ja valmisti edullisia ja suosittuja yksilitraisia nelisylinterisiä moottoreita.
Ensimmäinen alumiinipainevalettu sylinteriryhmä ŠKODA 1000 MB -mallin moottori oli vallankumouksellinen. Sen sylinteriryhmä oli valmistettu alumiinipainevalusta alkuperäisen tšekkiläisen patentin mukaisesti. Rakenne kevensi moottorin painoa merkittävästi. Edistyksellinen valmistustekniikka osoitti pätevyytensä myös kilvanajossa, sillä esimerkiksi ŠKODA 130 RS:llä ajettiin luokkavoittoon vuoden 1977 Monte Carlon rallissa.
Kyseinen innovatiivinen moottori-ja valmistustekniikka säilyi voimissaan vielä senkin jälkeen, kun ŠKODA esitteli uuden etuvetoisen ŠKODA FAVORIT -automallin vuonna 1987.
Moottoreiden valmistus Volkswagen-konsernin automerkeille
ŠKODA liittyi Volkswagen-konserniin vuonna 1991. Vuonna 1997 Mladá Boleslavin moottoritehdas alkoi toimittaa moottoreita Volkswagen-konsernin muille automerkeille. Aluksi kyseessä olivat Škodan suunnittelemat yksilitraiset moottorit teholtaan 37 kW (50 hv). Vuonna 2001 alettiin valmistaa kolmisylinterisiä 1.2 HTP -moottoreita, joita käytettiin myös automalleissa VW Fox, VW Polo ja Seat Ibiza. Kahdeksan vuotta myöhemmin käynnistyi 1.2 TSI -moottoreiden tuotanto. Nämä moottorit olivat taloudellisia nelisylinterisiä ja polttoaineen suoraruiskutuksella varustettuja.
Mladá Boleslavissa avattiin 4. syyskuuta 2014 uusi Engine Centre -moottorikeskus, joka entisestään vahvistaa ŠKODA AUTON asemaa moottoreiden suunnittelussa ja kehittämisessä.
Nykyään ŠKODA AUTON moottoritehtaalla Mladá Boleslavissa valmistetaan EU-maihin sekä Meksikoon, Intiaan ja Afrikkaan EA 211 -sarjan moottoreita iskutilavuudeltaan 1,0‒1,6 litraa. Uusin moottorimalli on 65‒80-hevosvoimainen 1.0 MPI EVO, joka on ollut tuotannossa vuodesta 2018. Eniten MPI-moottoreita eli noin 60 prosenttia kokonaismäärästä valmistetaan Kiinassa Shanghain, Changchunin ja Chengdun tehtaissa. Keski-ja Etelä-Amerikan markkinoille moottorit valmistetaan Brasiliassa, ja Venäjän markkinoille Venäjällä.
ŠKODA AUTON Mladá Boleslavissa suunnittelemien kolmi-ja nelisylinteristen MPI-moottoreiden valmistusmäärä ylittää kaksi miljoonaa kappaletta vuodessa. Kaikki ŠKODA AUTON suunnittelemat moottorit täyttävät uusimmat vaatimukset ja pakokaasujen uusimmat päästöstandardit eri markkina-alueilla. ŠKODA AUTON suunnitteluinsinöörien poikkeuksellinen pätevyys näkyy myös voitokkaan ŠKODA FABIA R5 -ralliauton kilpamoottorissa. ŠKODA AUTON moottoreita käytetään myös teollisuusmoottoreina esimerkiksi pumpuissa ja paloautoissa.
Nykyaikaisten moottoreiden suunnittelutyö on monimutkaista. Perussuunnitelmien valmistuttua vuorossa ovat simulaatiot ja laskelmatsekä prototyyppien valmistaminen. Useilla erilaisilla testeillä tutkitaan moottoreiden perusominaisuudet sekä esimerkiksi akustiset ominaisuudet. Oleellinen merkitys on myös moottoreiden ohjainlaitteiden ohjelmoinnilla.
Kestävyys- ja suorituskykytestit tehdään erilaisissa ilmasto-olosuhteissa, jotta moottoreiden laatu, luotettava toiminta ja kestävyys varmistetaan. Lisäksi on tarkastettava moottoreiden päästöt ja hankittava moottoreille tyyppihyväksynnät.
Moottoreiden suunnittelutyön viimeisenä vaiheena on integroiminen konsernin automallien erilaisiin perusrakenteisiin. Bensiinimoottoreiden ohella ŠKODA AUTO suunnittelee myös bioetanoli-ja bio-/maakaasumoottoreita (CNG). ŠKODA AUTON moottorisuunnittelu työllistää yli 70 erikoisammattilaista. Mladá Boleslavin moottoritehtaalla on noin 700 työntekijää.
